Hattula ja kuntauudistus

Hattulassa lähes jokainen kunnallisvaaliehdokas kampanjoi tiukasti itsenäisen Hattulan puolesta. Itsenäisyyttä kannatan minäkin, mutta en hinnalla millä hyvänsä. Olen viettänyt Hattulassa suuren osan lapsuudestani ja nuoruudestani, joten paikka on sinänsä rakas. Olen kuitenkin asunut myös muun muassa Hämeenlinnassa, eikä tuo kaupungin nimi ole siinä ollut millään tavalla merkityksellinen tekijä. Itse asiassa Hämeenlinna on yhtä lailla rakas. Isän kanssa aloitettiin aktiivinen penkkiurheilu HPK:n peleissä käymällä ja Hämeenlinnaan oli lähdettävä aina, kun tarvitsi jotain muutakin, kuin arjen ruokatarpeita. Nuorempana tuli käytyä enemmän Hämeenlinnan yöelämässäkin. Aika moni hattulalainen käy töissä Hämeenlinnassa. Hattulalaisena saa kiittää tuota rajanaapurimme kaupunkikeskusta paljosta.

Hattulan oma talous ei nyt sanottavasti loista, vaikka luokitellaankin vielä vahvaksi. Vanhat ylijäämät pelastavat toistaiseksi, mutta vuoden 2014 budjettia voi olla kuitenkin vaikea saada plussalle. Seudun matalimmalla kunnallisverolla keekoilun aika on ohi.

Availin edellisessä kirjoituksessani keskustelua liikuntahallin saamiseksi Hattulaan. Totesin jo siinä, että mielestäni Hattulan on kyettävä peruspalveluiden pyörittämisen lisäksi myös kehittymään kestävästi. Ehdokkaiden ja erityisesti istuvien valtuutettujen puheet ovat olleet tähän saakka yllättävänkin varovaisia ja vastakkainasettelut esimerkiksi juuri liikuntahallin ja peruspalveluiden välillä ovat herkässä.

Ymmärrän hyvin hattulalaisten huolen siitä, miten lähipalveluille mahdollisissa kuntaliitoksissa kävisi. Huonoja esimerkkejä palveluiden karkaamisesta kauas on kuntaliitosten yhteydessä yllin kyllin. Myös päätöksenteon karkaaminen asukkaiden ulottumattomiin on huolenaiheena perusteltu. Hämeenlinnan taloudenpito ei sekään ole onnistunut vakuuttamaan hattulalaisia, kun suuruudenhulluja hankkeita on jatkuvasti vireillä. Hattulan koulujen vaikeudet saada uimahallivuoroja ja mm. jäähallia käyttävien kuntalaistemme korkeammat kausimaksut HPK:ssa ovat lisäksi karvat pystyyn nostavaa politikointia, jonka välikappaleena ovat lapset ja nuoret. Ei siis pidä ihmetellä, ettei kuntaliitoksia Hattulassa haluta.

Kuitenkin kaikesta edellä mainitusta huolimatta kuntaliitosten vastustamista leimaavat vahvasti tunneperäiset syyt, joita ei voi pitää kovin kestävinä tulevien haasteiden edessä. Itsenäisyyttä monin verroin tärkeämpi asia olisi mielestäni kuitenkin elinvoimainen ja kehittyvä kotiseutu kaikille. Siksi haluaisinkin herättää keskustelua siitä, missä hattulalaisten mielestä menee raja? Miten kalliiksi itsenäisyys saa tulla, ennen kuin kuntaliitos ollaan valmiita näkemään vaihtoehtona? Uskaltavatko muut ehdokkaat miettiä asiaa, vai olemmeko kaikki pelkkiä pölhöpopulisteja? Alkaa nimittäin näyttää koomiselta, kun ”itsenäisen Hattulan puolesta” on joka toisen vaaliteema ja joka toiselta se on peräti lupaus.

Avoimuudesta on puhuttu näiden vaalien alla paljon ja se on mm. yksi puolueeni kunnallisvaalikampanjan kärkiteemoista. Itse ymmärrän avoimuuden niin, etten voisi olla päättäjänä vastuullinen punnitsematta erilaisia vaihtoehtoja niihin avoimesti suhtautuen, ihmisten ja elinympäristömme edun nimissä. Hattulassa on syytä korottaa mm. kunnallisveroa talouden tasapainottamiseksi ja katsottava vaikutukset. Olemme asiassa huomattavasti viisaampia tulevan valtuustokauden loppupuolella. Minun elämäni laatu ei ole riippuvainen siitä, mikä on kotikuntani nimi, vaan siitä, miten vastuullisesti kotikuntani asioita hoidetaan.

Toistaiseksi en koe kovinkaan suurta halua pysäköidä autoani kotikuntani kauppatorin alle, asioida kotikuntani 8-kerroksisessa autokauppahelvetissä enkä kuulla kotikuntani päivähoidosta kuukauden odottelun jälkeen, että yhdelle lapselle olisi hoitopaikka Lammilla ja toiselle Rengossa. Ei millään pahalla Lammia tai Renkoa kohtaan, mutta ei se hyvä arki vaan asu siellä, missä itse ei asu. Ei vaikka sattuisi olemaan pakolaistaustainen maahanmuuttaja Katumalta ja ilman autoa ja ajokorttia.

Kimmo Kautio
Kunnallisvaaliehdokas (vihr.)
Hattula

14 kommenttia artikkeliin “Hattula ja kuntauudistus”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens Kimmo,

    hienoa, avointa pohdintaa, ja sitä totta vie tarvitaan joka ikisessä kunnassa. Yhdestä asiasta haluan tuoda esiin toisen näkökulman. Sanot että hattulalaisten uimahallivuorot tai korkeammat jäämaksut ovat ”politikointia”. Jos Hämeenlinnan kaupunki tukee hämeenlinnalaisten verorahoilla hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua, niin se on ilman muuta politiikkaa, jossa halutaan omien kuntalaisten mahdollisuuksia lisätä. Hattulan ja Janakkalan kunnat voivat varsin hyvin tehdä vastaavat päätökset ja tukea vastaavasti omia nuoriaan, omien kunnallisverojensa tuotolla. Se olisi reilua peliä, ja politiikkaa. Hämpton tukee yli 400 000 eurolla vuodessa junnujen jäävuoroja. Hattulalaisten harrastajien osalta summa olisi n 20 000 euroa.

    Sari
    ps. ja onneksi tuo esimerkkisi päivähoidosta ei ole totta, edes Hämeenlinnassa,) lähipalvelut pitää saada läheltä, tai sieltä mikä on sen perheen arjen kannalta järkevää.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Esimerkki päivähoidosta ei hirveän kaukaa totuutta liippaa, vaikka onkin hivenen liioiteltu. Tätä on kuitenkin tapahtunut, että on tarjottu esim. julkisten varassa olevalle ja kaupunkilähiössä asuvalle ihmiselle lapsen päivähoitopaikkaa Rengosta.

      Ymmärrän kaupungin tuen liikunnalle ja se on erittäin arvokasta, mutta sitä en ymmärrä, jos niitä tukia jaetaan sellaisin ehdoin, että seura joutuu pitämään eri kausimaksuja ulkopaikkakuntalaisille. Vai onko seurasta itsestään lähtöisin ajatus eriarvoistaa jäseniään asuinpaikan mukaan?

      Minusta reilua politiikkaa on se, että Hattula ei tietääkseni peri hämeenlinnalaisilta lisämaksuja vaikkapa pallokentästä, eikä myöskään velvoita tätä seuroiltaan.

      • avatar iisakki sanoo:

        Terve,

        On totta, että muutamalle kantakaupungin perheelle virkamiehet menivät jossain ihmeen paniikkikohtauksessa tarjoamaan päivähoitopaikkaa Rengosta. Ehkä se oli joku hätähuuto. Kun tilanne sitten käytiin läpi, laskettiin oikeasti lapset ja paikat, niin keskustan alueelta löytyikin paikkoja useille kymmenille lapsille. Kukaan ei ole vastoin tahtoaan joutunut viemään lapsiaan Renkoon. Eikä tietenkään pidäkään. Kyse oli lähinnä huonosta kommunikaatiosta ja byrokratiasta, josta media (oikeutetustikin) nosti äläkän. Ei tuollaista saisi tapahtua. Toki tilanne olisi voitu seurata myös loppuun asti, ettei ihmisille olisi jäänyt käsitystä, että lasten ohjaaminen päivähoitoon kymmenien kilometrien päähän on ihan ok päättäjille.

        Uimahalli- ja lätkävuoroista. Mun mielestä on ihan selvää, että kunnan omat veronmaksajat ovat etusijalla, kun vuoroja jaetaan. Uimahalli on täpötäysi. Ei Hattulastakaan jaeta etusijalla vuoroja toisten kuntien veronmaksajille, jotka eivät ole osallistuneet investointeihin tai maksa ns. markkinahintaa palveluista. Ja markkinahinnalla tarkoitan sitä, että oikeasti siitä hattulalaisen ostamasta 5 euron uimahallilipusta Hämeenlinnan veronmaksajat maksavat 9 euroa vielä lisää.

        Jäähalleissa perusvuoron hinta on kaikille sama, lähes 130 euroa per laaki (missä siinäkään ei ole investointi- ja lainakuluja vielä mukana). Valtuuston on halunnut tukea lasten ja nuorten harrastusta erillisellä määrärahalla. Mun mielestä olisi vähintään kohtuullista ja reilua, että seudun muut kunnat tekisivät saman, kun kerran yhtä lailla käyttävät Hämeenlinnan kustantamia palveluita.

        On hämmästyttävän sitkeä, kenties tahallinenkin väärinymmärrys, että hattulalaiset tai janakkalalaiset maksaisivat Hämeenlinnasta hakemansa kulttuuri- ja liikuntapalvelut eurolleen. Se lipun hinta ei kata kustannuksista kuin aivan murto-osan.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Jospa se paniikkikohtaus tulin virkamiehille sen jälkeen kun paikkaa oli Rengosta tarjottu, kieltäydyttii kiltisti sinne menemästä ja asia nostettiin julkisuuteen. Näinhän se yleensä menee, tässäkin varmaan näin käynyt.
          Jos tilanne on todella kuin kirjoitat eikö kyseiset virkamiehet tulisi työnantajan toimesta ohjata työterveyden huomaan, hoitoon.
          Olen muistakin kunnista kuullut sellaista että tahallaan ohjataan toiselle puolen kuntaa ja sietä taas toisinpäin, ihan vaan jos vanhemmat sattuivat puhumaan jostain sub-oikeudesta hoitopaikkaan.

          • avatar Ritva Viitala sanoo:

            Tuskin kunta on jättänyt maksamatta koululaisten uimahallivuoroista. Ongelmana opettajilla onkin ollut saada vuoroja Hämeenlinnan uimahallille. Opetussuunnitelmissa on tietyt tavoitteet myös uimisen suhteen eli tavoitteena on ollut uimataidon saavuttaminen. Suomen oloissa koulun lukuvuosien aikana uiminen järvissä ja joissa on melko jäätävää. Näin on aina tehty eli on menty kunnan rajojen yli, jollei omassa kunnassa ole uimahallia ollut. Kalajoella oli pieni halli jo 1970-luvulla Hiekkasärkillä, mutta useamman kerran koululta ajettiin bussilasti Ylivieskaan, jossa oli täyspitkät radat ja hyppytorni. Nyt SuniFani:in tullaan ympäri Suomen. Enkä kenenkään kalajokisen ole kuullut surkuttelevan ettei mahdu joukkoon uimaan.

            Koululaisvuorot sijoittuvat koulunkäynti ajankohtaan, jolloin luulisi myös vähiten olevan muita käyttäjiä. Luulisi olevan vain positiivista silloinkin nähdä innokkaita uimareita polskuttelemassa. Tappiota tyhjä halli tuo omistajalleen!
            Tuloja ne ovat ulkopaikkakuntalaistenkin maksamat lipputulot. Minulta ei ole koskaan kysytty kotikuntaa uimahalliin mennessäni. Olen sitten ollut missä päin maata käymässä.

            Olen muutenkin ihmetellyt, kun puhutaan hattulalaisten elävän Hml:n siivellä. Ihan samoja euroja täällä käytetään ja niillä ostoksemme maksamme. Vapaa maa ja rahansa saa laittaa käyttöön missä päin Suomea liikummekin ja vapaasti valitsemme kohteen. Seutuyhteistyötä sekin on että kannamme sitä Hml:ssa toimiviin yrityksiin ja palvelujen tuottajille. Ei ole tullut Pyhätunturin hissilipun myyjältä ja yrittäjältä samanlaista palautetta. Päinvastoin on uudelleen tervetulleeksi toivotettu.

            Kysynkin rohkeasti Hml:n yrittäjiltä oletteko todellakin laskeneet ja mitoittaneet yrityksenne kannattavuuden vain ja ainoastaan hämeenlinnalaisten käyttäjien varaan? Minä olen sitä mieltä että Ideapark ja siellä toimivat yrittäjät ovat laskeneet että kaikki, jotka moottoritietä ajavat on konstilla jos millä saatava pysähtymään. Ei siinä kukaan kysele tuleeko euro hattulalaiselta, hämeenlinnalaiselta vai inarilaiselta.

            Mistä siis oikeasti on kyse?

          • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

            Tuottaako Hämeenlinnassa päivähoitopalveluita sisäinen tuotanto vai liikelaitos? Kun vastuulliset virkamiehet tekevät tällaisen mainitun esityksen päivähoitopalveluita tarvitsevalle perheelle, on joko työn johto tai valvonta tai molemmat poskellaan. Tai sitten tuotannon tulostavoitteissa on, että päivähoitopaikkaa pitää tarjota lain edellyttämässä ajassa, eikä tilauksessa ole osattu tilata perheen kokonaistilanteen ja kokonaisvastuun huomioimista.

            Tämä ajatustenjuoksu näin äänestäjän näkökulmasta, havaintojen perusteella.

            Myös toinen ajatuksenjuoksu tähän keskusteluun. Se, että kaupunki tukee lasten ja aikuistenkin liikuntaa, mm. ylläpitämällä liikuntaan mahdollistavia paikkoja verorahoilla on hyvä asia. Kuitenkin tässä pitää edellyttää, että kaikki kuntalaiset pääsevät näitä tiloja käyttämään, koululaiset myös vuorollaan. Seuroille, jotka järjestävät liikuntaa, on ihan hyvä osoittaa vuoroja liikuntatiloista, mutta kaikille kuntalaisille ja koululaisille tarkoitettuja vuoroja pitää myös olla tarjolla kohtuulliseen ajankohtaan. Jos yleisvuoroja tarjotaan pari-kolme kertaa vuodessa, ei tällainen liikuntakohde ansaitse kunnan veronmaksajien tukea, tai ansaitsee suhteessa avoimiin vuoroihin.

            Te ehdokkaat, jotka olette tällä hetkellä vaikuttamassa liikuntaan liittyviin rahoihin tai liikuntapaikkojen käytöstä, kerrotte varmaan mielellänne tänne palstalle ja julkisuuteen lehdissä, miten Hämeenlinnassa nyt toimitaan.

            äänestäjä Seppo Mäkinen

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hei vielä,

    ei Hämeenlinnakaan peri erilaisia maksuja mistään muualta kuin jäähalleista: Niissä kun kustannukset ovat sen verran tuntuvia. Ei pallokentistä, pesiskentistä, jumppasaleista, tai siitä uimahallistakaan.

    Seuran kannalta tilanne on tietty ikävä. Itse asiaa juurikin HPKjunnujen kanssa on käyty läpi, mutta järjestyy kyllä.

    Sari

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Ja tämä mun kommentti tarkoittaa siis että seura pystyy jakamaan kustannukset eri kunnista kotoisin oleville seuroille- toki helpompaa olisi jos ei tätä tarvitsisi tehdä.
      Sari (tässä HPKjunnujen pj ominaisuudessa)

      • avatar Kimmo Kautio sanoo:

        Eikö seura voi laskuttaa kausimaksuja tasa-arvoisesti kotipaikan vaikuttamatta asiaan? Jos kaupunki tukee junioreiden jääurheilua, niin eiköhän ne avustukset kutakuikin kohdistu alentaen maksuja siitä, mitä ne pahimmillaan voisivat ilman ko. tukia olla, vaikka muutama ulkopaikkakuntalainenkin seurassa pelaisi? Kai esimerkiksi Riihimäeltä tai Hyvinkäältä kulkevat junnutkin maksavat vielä extran extraa siksi, että tulevat käyttämään Hämeenlinnan jäitä kaupungeista, joissa on omatkin jäähallit? Vai joko seura on onnistunut karkottamaan kaikki ulkopaikkakuntalaiset? 😉

        • avatar Sari Rautio sanoo:

          Mutta Kimmo, miksi Hattula ei voisi omia junnujaan tukea? HPK kyllä vetää junnuja koko maakunnasta laadukkaan toiminnan ja hyvien olosuhteiden takia, ja seuraa tästä ei voi syyttää. Eikä kaupunkiakaan, omien tukemisesta, Eli, lähdetkö ehdokkaana ajamaan junnujen tukemista?
          Sari

          • avatar Kimmo Kautio sanoo:

            En nyt sano, etteikö voisi, mutta mieluummin näkisin Hattulan kantavan vastuunsa muiden lajien olosuhteiden kehittämisestä tällä seudulla ihan kompensaation vuoksi, sillä kyllä tässä vuosien varrella Hämeenlinna on osoittanut olevansa tuohon jääurheiluun kallellaan vähän muidenkin lajien kustannuksella. Hattula on kuitenkin ottanut vastuuta puolestaan jalkapallon olosuhteiden kehittämisestä. Seudullista yhteisvastuuta voi toteuttaa myös näin.

  3. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Moron!

    Tottakai jokainen hattulalainen valtuustoehdokas joutuu miettimään kuntaliitosasiaa, sehän on selvä.
    Itse lähden siitä, että odottelen valtiovallan todellista ulostuloa kuntaliitos asioissa, vaalien jälkeen tietysti.
    Uskon kyllä, että Hattula uuden kunnanjohtajan, hyvien virkamiesten ja vastuullisten päättäjien johdolla pärjää tulevaisuudessa ihan hyvin, niinkuin naapurikin toivottavasti, mutta viitaten edelliseen lauseeseen, niin odotellaan.

    Lähipalvelut huolestuttaa tietysti jo nyt, saati sitten mahdollisessa kuntaliitoksessa. En todellakaan hyväksy lähipalvelujen liiallista keskittämistä.

    Olet oikeassa, että kuntaliitoksen vastustus on usein tunneperäistä, niin mullakin, se on helppo myöntää, vaikka en alkuperäisiä hattulalaisia olekkaan. Vaikka eihän nytkään hauholaiset ole hämeenlinnalaisia, vaan edelleen hauholaisia. Vastapainoksi voin tietysti heittää, että kysyin kerran eräältä hämeenlinnalaiselta valtuutetulta, että jos liitos tapahtuisi, niin laitetaan uuden kaupungin nimeksi Hattula. Ei hyväksynyt ehdotusta sitten millään. 🙂

    Missä menee raja Hattulan itsenäisyydessä? Silloin, kun se ei enää pärjää kunnolla omillaan. Jos samalla joudutaan nostamaan veroja, ottamaan lisää velkaa, nostamaan palvelumaksuja ja vielä huutamaan valtiota apuun. Itse en näe tuota mahdollisuutta tulevaisuudessa tulevan, sijaintimme on erinomainen niin uusille asukkaille, kuin uusille yrityksillekkin sekä väestön ikärakenne on kohdallaan ja palvelut pelaavat riittävän hyvin.
    Lähipalveluista pidetään huolta ja unohdetaan liika keskittäminen. Näillä pelimerkeillä pärjätään, jos merkit muuttuvat, niin katsotaan sitten uudestaan.

    Itse liputan aina avoimmuuden puolesta. Kuntalaisilla oltava aina mahdollisuus vaikuttaa muutenkin kuin valtuutettujen kautta.

    Ehdokas numerolla 108

  4. avatar iisakki sanoo:

    Hyvä Ritva Viitala,

    kyselit ylempänä, mistä on kyse. Olen yrittänyt selittää vuosien varrella asiaa lukuisille hattulalaisille ja janakkalalaisille, epäonnistuen siinä joka kerran surkeasti. Tuntuu, että mitään sanomaani ei ymmärretä, ihan kuin puhuisi mandariinikiinaa. Kollegoilta muista keskuskaupungeista olen kuullut aivan vastaavanlaisesta ymmärryksen muurista. Asia ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen, joten joku on pohtinut, että kyse täytyy olla jonkinlaisesta psykologisesta blokkauksesta, denial-vaiheesta tai sitten ihan vaan harkitusta propagandasta.

    En tiedä, miten on, mutta yritän vielä ainakin kerran. Tärkeintä on, että erotellaan ensinnäkin kaupalliset ja julkiset palvelut. Bisnestä tekevä kauppias luonnollisesti haluaa myydä mahdollisimman paljon, kenelle tahansa, eikä tuijottele kuntarajoja. Niin kuin ei pitäisi tuijotella yhteisellä talousalueella julkisellakaan puolella. Se on yksi peruste kuntauudistukselle. Kuntarajoissa ei ole järkeä, jos tarpeet ovat yhteisiä.

    Julkiset palvelut eroavat kaupallisista siinä, että ne ovat pääosin verorahoilla tuotettuja. Ne suunnataan pääasiassa oman kunnan veronmaksajille. Julkisilla palvelulla ei tavoitella voittoa, vaan ne useimmiten kustantavat paljon tai enemmän. Usein niihin liittyy niukkuuden käsite. Esimerkiksi uimahallipalveluilla tai jäähallin harjoitusvuoroilla ei tavoitella turisteja – ei ainakaan silloin, jos kyseiset laitokset täyttyvät ääriään myöden oman kunnan veronmaksajista. Esim. HPK:n järjestämät pelit ovat täysin eri asia, ne ovat kaupallista toimintaa.

    Tietysti, jos kunnan järjestämässä toiminnassa tyhjää tilaa jää, niin totta kai on intressissä, että ne saadaan jollain tavalla käyttöön, vaikka sitten turistien tai muiden kuntien asukkaiden toimesta. Nämä eivät kuitenkaan ole osallistuneet investointeihin tai käyttökulujen kattamiseen muuta kuin pieneltä osin.

    Otan käänteisen esimerkin. Miettikääpä, miten hattulalaisina suhtautuisitte, jos hämeenlinnalaisilla olisi oikeus käyttää teidän Pihlajalinnalta ostamianne, itse rakennetuissa terveyskeskustiloissa tarjottavia lääkäripalveluja. Se olisi varmaan vielä ihan ok, jos hattulalaisillekin jäisi vastaanottoaikoja. Mutta tuskin niin, että hämeenlinnalaiset kiilaisivat jonossa omien kuntalaisten edelle? Ja mikä riemu repeäisi, jos hämeenlinnalaiset maksaisivat lääkäripalveluista ainoastaan terveyskeskusmaksun hinnan, 20 euroa? Oikeasti yksi terveyskeskuskäynti kuitenkin maksaa satoja euroja Hattulan veronmaksajille. Tässä tapauksessa hattulalaiset kustantaisivat lähes kokonaisuudessaan hämeenlinnalaisten lääkärissäkäynnit. Kuinka reilulta se kuulostaisi?

    Väitän, että ei olisi yhtään reilua. Täysin vastaava tilanne kuitenkin on esimerkiksi uimahallissa. Hattula ei ole halunnut rakentaa omaa uimahallia tai jäähallia, koska se on pirun kallista. Miksi rakentaakaan, kun palveluja voi käyttää naapurikuntalaisten maksamina, vain edellisen esimerkin ”terveyskeskusmaksua” vastaavalla hinnalla? Mutta reilua se ei ole.

    Jos hattulalaiset eivät kuitenkaan halua osallistua kustannuksiin, mutta haluavat silti varata omaan käyttöönsä uimahallivuoroja, niin ottakaa niitä Lammilta. Siellä on upouusi uimahalli puolityhjillään ja kaikki lisäkäyttö enemmän kuin tervetullutta.

    Jään odottamaan kommentteja, joissa todetaan minun olevan ilkeämielinen ja huono poliitikko, jonka ansiosta kuntaliitokset eivät voikaan koskaan edetä, koska ei ole mitään käsitystä diplomatiasta, inhimillisyydestä tai hattulalaisten tarpeista…

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Iisakin olis hyvä muistaa aika jolloin Lammilla oli jo uimahalli mutta sitä ei ollut silloisella Hämeenlinnalla.
    Bussilasteittain Hämeenlinnalaisia saapui iltaisin tilausajolla uimaan Lammille ja vaativat vielä ryhmäalennuksen lammilaisten talkoilla toteuttamaan Yhteiskoulun vanhempainyhdistyksen uimahalliin.
    Siinä esimerkki miten Hämeenlinnalaiset silloin käyttäytyi.
    Jotenkin tuli mieleen esimerkistäsi jossa hämeenlinnalaiset pääsis Hattulaan terppariin kahdelkympil.
    Muuten, aiotko Iisakki tosiaan nostaa terpparimaksun kerralta kahteenkymppiin?

Jätä kommentti

css.php