F.E.C. – Paritusta vai laillista ihmiskauppaa?

Törmäsin tässä päivänä eräänä linkin kautta Suomen Kuvalehden netissä Jukka Hedemanin loistavaan kirjoitukseen ”Koulutusbisnestä TE-toimiston tuella: Työharjoittelua vai työläiskauppaa?”, jossa käsiteltiin jälleen yhtä uutta ja innovatiivista orjakaupan muotoa, jolle Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut siunauksensa. Kyse on niinsanotuista F.E.C.-koulutuksista (lyhenne sanoista Further Educated With Companies), joiden volyymia ollaan tietääkseni tulevaisuudessa vieläpä lisäämässä. Nyt nämä koulutukset ovat mol.fi:n koulutushausta katsoen rantautuneet myös Hämeenlinnaan ja suosittelenkin työttömiä harkitsemaan kahdesti tällaiselle kurssille hakeutumista.

Pähkinänkuoressa F.E.C.:ssä on kyse työvoimapoliittisesta koulutusmallista, jossa työtön osallistuja saa yhdeksän euron päivittäisen, verottoman ylläpitokorvauksen. Varsinaisia koulutuspäiviä on ohjelmasta riippuen yhteensä ehkä parisen viikkoa ja loput ajasta käytetään työharjoitteluun sellaisessa ”yhteistyöyrityksessä”, johon mitä todennäköisimmin saat työttömänä vieläpä myydä itse itsesi. Sen sijaan, että tämä ”yhteistyöyritys” maksaisi sinulle palkan, se maksaakin kouluttajayritykselle työpanoksestasi sovitun hinnan, olkoon nyt vaikka Hedemanin esimerkin mukainen 6200 euroa + alv. Kukaan ei kuitenkaan sitoudu palkkaamaan sinua koulutuksen päätteeksi. Mitä tästä tulee mieleen?

Hedeman ruotii jutussaan tällaisen koulutuksen vaikutuksia, työttömien hyväksikäytön työmarkkinoita vääristäviä vaikutuksia ja Suomessa pyöritettävää koulutusteollisuutta laajemminkin ja osuu asian ytimeen monessa kohtaa, eikä vähiten seuraavassa:

Voi kysyä, onko työharjoittelun sisältävissä työvoimakoulutuksissa lopulta edes kyse työttömyyden hallinnasta ja helpottamisesta. Varmasti tätä jollain tavalla tapahtuu, mutta ehkä hallinta jää pääosin työttömyystilastojen tasolle.

Kilpailuhenkisessä nykyajassa ei markkinahäiriöitä ja -vääristymiä yleensä katsota hyvällä, mutta harjoittelijoiden työmarkkinoita vääristävältä vaikutukselta halutaan sulkea silmät. Jos yritys tukeutuu runsaaseen edullisten harjoittelijoiden käyttöön, lisää tämä myös kilpailijoiden painetta samaan harjoittelijoiden hyväksikäyttöön. Seurauksena tästä ovat edelleen vähenevät avoimet työpaikat kyseisissä tehtävissä. Alkuaan oletettavasti hyvää tarkoittanut työvoimahallinnon ideariihessä syntynyt ajatus työharjoittelusta, saattaa lopulta itse asiassa pahentaa työttömyyttä.

Itsekin ihmettelen suuresti, miksi ihmeessä ELY-keskukset ostavat tällaisia koulutuksia kouluttajayrityksiltä puolivuotisina, kun TE-toimistojen palvelurepertuaariin kuuluu kuitenkin edelleen työkokeilu ilmaisen harjoittelun muotona? En äkkiseltään keksi älyttömämpää julkisten varojen haaskaamista, kuin tällainen kaikenkarvaisen ja riemunkirjavan reppukouluttajasakin elättäminen tällaisella älyvapaalla mallilla. Eikö se riittänyt, että arkijärjestäkin tehtiin kouluttajien bisnes erilaisten lupakorttien ja -passien muodossa? Voiko tällainen idiotismi olla edes mahdollista muualla, kuin tässä läpeensä koulutus- ja tutkintouskovaisessa maassa, jossa mitä tahansa huuhaa-koulutusta arvotetaan yli itseoppineisuuden? Työttömiä kannustetaan kyllä osallistumaan tällaisiin F.E.C.-tyyppisiin työvoimakoulutusohjelmiin, mutta esimerkiksi työttömän itsensä valitsema omaehtoinen ammattitutkintoon johtava monimuotokoulutus, jossa sattuu olemaan pari lähipäivää kuukaudessa, saattaa muodostua ansiosidonnaisen päivärahan maksatuksen esteeksi. Näin meinasi käydä epähuomiossa itsellenikin ja tiedän käyneen muutamille muille, joille työhallinnon pykäläviidakko ei ole aivan peruskauraa. Harvalle tulee maalaisjärjellä pieneen mieleenkään, että monimuotoinen koulutus, jota voi tehdä kokopäivätyön ohessa, voidaan katsoa työttömän kohdalla kokopäiväiseksi opiskeluksi, vaikka se ei olisi siis mikään este vastaanottaa kokoaikatyötä.

Itse tarkastelen näitä asioita tällä hetkellä työvalmennuksen opiskelijana ja saatan tietysti jossain määrin sahata omaakin oksaani, kun en suostu elämään älyllisessä epärehellisyydessä, vaan totean tässä systeemissä olevan jotain pahasti pielessä. Hallintokoneisto on kuitenkin täynnä korkeasti koulutettua väkeä. On vaikea uskoa, että kaikki typeryydet ovat sattuman aikaansaamia, kun ottaa huomioon, että työttömyys on kuitenkin tarpeellinen ilmiö pitämään inflaatio kurissa ja välityömarkkinoiden suojatyöpaikat sekä työttömyyden ympärillä pyörivä bisnes pystyssä.

Tuntuu, että tänä päivänä pieni ihminen ei ole näissä peleissä paljonkaan väärti, hänen etuaan ajatellaan viimeisenä. Työttömyysetuuksistakin halutaan vastikkeellisia ja äidit pois lastensa luota, tekemään 40-tuntista työviikkoa, vaikka kaikille ei riittäisi edes puolta siitä. Vatt:in ylipappi Juhana Vartiainen saarnaa kovenevin äänenpainoin ja kokoomusnuorten kuoro säestää huutaen hallelujaa! Renesanssihumanistit kääntyvät haudoissaan, kun ihmistä valtiollistetaan.

Kommentti artikkeliin “F.E.C. – Paritusta vai laillista ihmiskauppaa?”
  1. avatar Tiina sanoo:

    Erittäin fiksusti kirjoitettu! Koko F.E.C.-systeemi pitäisi uudistaa. Tällaisenaan se hyödyttää vain näitä ”koulutuksia” järjestäviä tahoja.

Jätä kommentti

css.php