Hattula tienhaarassa – Nurkkapatriotismia vai aitoa vastuunkantoa?

Jyrki Tienhaaran kirjoitus Hämeen Sanomien mielipidepalstalla tänään (30.4.2013) oli erittäin ansiokas ja Hattulan tilannetta kuvaava. Itsenäisen kunnan piti nimenomaan taata paremmat lähipalvelut kuntalaisille, mutta sen sijaan palveluja lähdetäänkin ajamaan naapureitakin heikommalle tolalle, esimerkiksi koulujen luokkakoon ja koulukuljetuksen matkarajojen yms. kanssa. Terveyspalveluissa yhteistyö on ollut voima ja välttämättömyys jo pitkään, kirjastot ovat jo kimpassa, liikuntapuolella meillä ei ole, eikä tällä menolla tule sitä palloiluhallia, puhumattakaan jäähallista ja uimahallista. Seuraava suunnitelma on lyödä lukion osalta hynttyyt yhteen. Pappilanniemeen poltetaan rahaa oman hallinnon tarpeisiin 300 tuhatta euroa, mikä on muuten melkoinen summa muutamasta sosiaalityöntekijöiden väliseinästä ja nettiyhteydestä. Instituutio nimeltä kunnanjohtaja on yhden Rahkoilan kokoisen kyläkoulun kokoinen kuluerä. Puhumattakaan muista ylemmistä virkamiehistä. Itsenäisyyden hinta muodostuu aika helvetin kovaksi, jos siis ajatellaan, niinkuin olen ymmärtänyt ajateltavan, että tuollainen Rahkoilan koulun lakkautuksesta saatu 160 tuhattakin on iso ja välttämätön säästö.

Rehelliseen ja kuntalaisia (ihmisiä) kunnioittavaan viisivuotissuunitelmaan hattulalaisten palvelurakenteen turvaamiseksi on otettava huomioon kuntaliitoksen mahdollisuus ja turhien hallintohimmeleiden lakkautukset aivan yhtä varteenotettavina, kuin se, että lapsilta ja nuorilta viedään kouluja tai muuta yhtä oleellista. Kun totesin jossain yhteydessä kunnallisvaalien alla, että en halua pelata ihmisten vastakkainasetteluilla, sain kuulla kokeneemmiltani, että se nyt vaan on kunnallispolitiikassa välttämättömyys. Jos nyt siitä opikseni ottaneena asetan vastakkain sen, pitääkö riisua hallintoa ja viedä työt kouralliselta hyvin koulutettuja, parhaassa työiässä olevia ihmisiä, joilla on hyvät ansiosidonnaiset ja todennäköisyydet työllistyä uudelleen, vai leikataanko lapsilta, nuorilta tai vanhuksilta, jotka eivät voi tilanteeseensa itse vaikuttaa, valitsen silloin hallinnon. Mahdollisen kuntaliitoksenkin jälkeinen, edelleen alle sadantuhannen asukkaan Hämeenlinna ei todellakaan ole vielä liian suuri johdettavaksi hyvin. Meillä on tässä maassa aika monta isompaakin kaupunkia.

Tärkeintä kuntaliitoksessa olisi huolehtia lähidemokratian toimivuudesta ja siitä, että Hattulan hallinnon riisuminen koituisi nimenomaan hattulan alueen hyödyksi. Tarvitaan kaupunginosavaltuustoja, joilla on myös budjettivaltaa. Jos lähidemokratian toteutuminen kyetään takaamaan ja säästöpaine saadaan kuntaliitoksella näinä taloudellisesti haastavina aikoina helpottamaan, niin se vaihtoehto on vastuullisin kaikista. Vastuullisiksi itseään kutsuvien nurkkapatrioottien jääräpäinen itsenäisyyden julistaminen tässä valossa on pelkkää rintamakarkuruutta. Päätöksenteon avoimuudestakaan ei itsenäisyyttä puoltavaa argumenttia saada. Ainakin itselleni on aivan se ja sama, tapahtuuko salailu, harhaanjohtaminen ja päätösten ala-arvoinen valmistelu kilometrin vai kymmenen päässä.

11 kommenttia artikkeliin “Hattula tienhaarassa – Nurkkapatriotismia vai aitoa vastuunkantoa?”
  1. avatar seppo rehunen sanoo:

    On vaarallista, jos kunnan itsenäisyydestä uhkaa tulla pakkomielle. Hattulan päätöksenteossa on piirteitä, jotka ovat heijastuksia tästä pakkomielteestä.

    Kimmon maltillinen ja realistinen kirjoitus on mielestäni tervettä vaihtoehtoista pohdintaa. Kun ylitän Hattulan ja Hämeenlinnan välisen rajan, en pienimmässäkään määrin aisti siirtyväni johonkin erilaiseen. Olemme yhtä maantieteellisesti ja paljon myös toiminnallisesti. Miksi tuhlaamme rajallisia resursseja tuplahallintoon? Onko meillä todella varaa tähän?

  2. avatar Airi Kontturi sanoo:

    Jyrki Tienhaaralta realistinen kirjoitus Hattulan tilanteesta ja kannatan, että Hattulan kunta liitetään Hämeenlinnaan.
    On todella surullista, että Hattulasta ajetaan lähipalveluja alas kun koko ajan rakennetaan lisää taloja ja asukasmäärä on ollut kasvussa.

    • avatar Pimu sanoo:

      Airi, oletko miettinyt yhtään, että mistä Hattulan kunta ottaa rahat uusien asuntoalueiden katuihin ja muuhun infraan? Tuskinpa niitä uusien alueiden asukkaat itse täysimääräisesti kustantavat vaan niihin talkoisiin pääsee osalliseksi myös kaikki muutkin kuntalaiset. Erityisen ikävältä kuulostaa Sepon tieto siitä, että samaan aikaan kun kunta rakentaa kallista infraa uusille alueille kunnasta muuttaa kunnallisveronmaksajia pois enemmän kuin kuntaan muuttaa uusia maksajia eli jäljelle jäävien maksajien maksuosuus kasvaa entisestään. Tai sitten palvelutasosta joudutaan entisestäänkin tinkimään jos kunnallisveroa ei koroteta tuntuvasti. Ei todellakaan käy kateeksi tulevaisuuden hattulailaisen kunnallisveronmaksajan osa, jos sama meno jatkuu.

      • avatar Pimu sanoo:

        Hattulan kunnan sivuilta kopsattua…

        ”Kunnassa huolehditaan kunnan asemakaava-alueilla katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta.
        Hoidettavaa katuverkkoa on n. 52 km ja kevyenliikenteen väyliä n. 18 km. Määrä lisääntyy vuosittain, kun uusia katuja rakennetaan. Kadut on pidettävä liikenteen edellyttämässä kunnossa. Laki asettaa talvihoidon laadulle minimivaatimukset.
        Kunnalla ja yksityisten kiinteistöjen haltijoilla on omat velvollisuutensa katujen kunnossapidosta. Ne määräytyvät katujen kunnossa- ja puhtaanapitolaista. Talvihoitoon kuuluvat esimerkiksi lumen poisto, liukkauden torjunta ja hiekoitushiekkojen poisto. Pääsääntöisesti kunta vastaa katujen ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta. Kiinteistöjen haltijalle kuuluu tontin viereisen jalkakäytävän ja oman tonttiliittymän talvikunnossapito. Kiinteistön haltijan on pidettävä myös tonttinsa viereinen jalkakäytävä ja ajorata sen keskiviivaan saakka puhtaana roskista ympäri vuoden.”

        Eiköhän tuosta käy aika selvästi esille, että mihin ne kyläkoulujen lakkauttamisesta tulevat säästöt uppoavat. Luulisi olevan kohtalaisen yksinkertaista käsittää, että jossain vaiheessa uusien kuntalaisten houkutteleminen kermankuorijakuntaan halvoilla(?) omakotitalotonteilla osuu omaan nilkkaan kun kunta joutuu vastaamaan laajenevan katuverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta ja viimeistään siinä vaiheessa kun uusien aluieden perheiden lapset tulevat kouluikään ja heitä aletaan kuskaamaan keskustaajaman kouluun taksikyydillä kuntalaisten piikkiin alkaa kulut todella juosta.

        • avatar Pimu sanoo:

          Lisää silmiä avaavaa faktaa kunnan sivuilta…

          ”Kunnan asuntokanta on 4 403 asuntoa, joista pientalojen osuus on n. 68 % ja rivitalojen osuus n. 16 %. Asuntokunnan koko on 2,5 henkilöä ja asuntojen keskikoko on 91 m2.

          Pientalorakentaminen on ollut viime vuosina suhteellisen vilkasta ja kunnalla on ollut rakennuspaikkoja tarjolla.

          Taajamien ulkopuolelle on myös rakennettu asuntoja. Vesistöjen suuri määrä tekee Hattulasta suositun myös vapaa-ajan asumiseen.”

          Eli Hattulassa asutaan siis sekä leveästi että levällään. kun jokaista asukasta kohti on keskimäärin 36m2 asuinpinta-alaa ja asunnoista 84% on joko omakoti- tai rivitaloissa ja vain 16% kerrostaloissa. Vertailun vuoksi Hämeenlinnassa 2010 vastaavat prosenttiosuudet olivat 54% ja 46% eli hämeenlinnalaiset asuvat jopa näin kuntaliitoksen jälkeenkin merkittävästi tiiviimmin kuin hattulalaiset. Näistä luvuista nyt ei ihan satavarmasti uskalla vetää sitä johtopäätöstä, että Hämeenlinnassa katuverkoston ylläpito tulisi maksamaan veronmaksajaa kohden selvästi vähemmän kuin Hattulassa, mutta luultavasti näin on.

  3. avatar seppo rehunen sanoo:

    Pieni tarkennus Hattulan väkilukuun, minkä uskotaan olevan kasvussa. Viime vuonna ja tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä Hattula on ollut muuttotappiokunta. Väkiluku on laskussa. Aivan sama tilanne on Janakkalassa.

  4. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Hattulan alueen vetovoimaan tuskin vaikuttaa ratkaisevasti se, ollaanko osa Hämeenlinnaa vai ei. Kyllähän Hattula on lähinnä kermankuorija isomman maakuntakeskuksen vetovoiman turvissa.

    On myös mielestäni naiivia ajatella, että veroprosentti on vetovoimatekijä, josta kannattaa kynsin hampain taistella. Ei kai nykyihminen sellaisia prosentin puolikkaita laske, kun tietää, ettei sitä ole kiveen hakattu kuitenkaan. Sama, kun muuttaisi lähelle sitä bensa-asemaa, missä on sillä hetkellä halvin hinta.

    Nähdäkseni Hattulassa päivähoidon ja terveyspalveluiden tilanne on ihan hyvä, mutta kysymys kuuluu miten kauan?

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Eihän siinä mitään järkeä ole, että meillä on kuntien pääkonttoreita kymmenen kilometrin välein kaikilla mahdollisilla mausteilla ja että samaan aikaan vastuu kehyskuntien elättämisestä on seutukeskuksella. Lisäksi se järjestää osan palveluista naapureille ilmaiseksi tai alle kulujen sekä huolehtii pääosasta seudun sosiaalitapauksista ja muista vähäosaisista. Hattula on kaiken huippu. Se sijaitsee äitinsä mahassa eli on kirjaimellisesti sisäruokinnassa.

  6. avatar Seppo sanoo:

    Hyviä kirjoituksia. Komppaan kaikkia! Laulussa sanotaan,” kun mä lähden Lahteen, joudun Mätsälään”, mutta se ei pidä paikkaansa; joudun nimittäin Hämeenlinnaan. Sama on tilanne jos lähden Helsinkiin,Tampereelle tai Turkuun tai minne vaan – aina joudun ensin Hämeenlinnaan. Ja ihan sama on mulle, lopetetaanko Rahkoilan koulu Hämeenlinnassa vai Parolassa. Toisaalta Hämeenlinna olisi voinut nähdä Kettumäen,Pappilanniemen ja Aulangon-/Tyrvännöntien varren kasvavan asutuksen antavan jopa mahdollisuuden Rahkoilan koulun jatkolle.

  7. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Meillemeille
    Äkkiä anomus siirtyä meidän mukavan ”pääkaupungin” helmojen suojaan. Toi aukko on ihan törkeä. Sitä varmaan kammoksuvat nekin jotka ovat päättäneet olla ajattelematta Hämeenlinnan kaupunginjohtajuutta.
    Aarno Jii

Jätä kommentti

css.php