Vihapuhetta saa puhua työttömistä?

Oikeistolaisimpien poliitikkojen ja muiden omanapaisten ja huonotapaisten yhteiskunnallisten kastraattilaulajien kuoro se jaksaa laulaa, erityisesti tällaisten taloudellisesti kovien aikojen vallitessa, että jospa taas otettaisiin köyhiltä ja annettaisiin rikkaille. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) on viimeisin kuoroon liittynyt sankari sukkahousuissa. Leimallista järjestäen joka ainoalle ulostulolle sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta on se, että ehdottelijat eivät juurikaan ole tuntuneet tuntevan tai ainakaan välittävän nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän työnteon kannustimista tai oikesmmin niiden puutteista. Risikon kohdalla huolestuttavinta on se, että hän huutelee niin sanotusti kotikentällään, eikä silti onnistu tekemään minkäänlaista poikkeusta sääntöön. 

Tohtori Risikko peräsi sosiaaliturvan saajille pakkoa osallistua yhteiskunnan toimintaan. Hän ei kuitenkaan, kuten eivät muutkaan tyhjänpuhujat ja nollapolitiikan tekijät, muistanut tai tiennyt, että itseasiassa työttömyysturvan saajilta on syrjäytymistä kansantalouden kannalta erittäin kustannustehokkaasti ehkäisevä vapaaehtoistyö ihan lain nojalla kielletty. Jos haluaa sosiaaliturvalle vastiketta, vapaaehtoistyön salliminen työttömille on loogisin ja helpoin ensimmäinen askel ilman, että ketään tarvitsee kyykyttää tai kepittää, vaikka se usein tuntuukin olevan korkein päämäärä. Todellisuudessa vapaaehtoistyön ongelma lieneekin siinä, ettei sellaisen hankkimiseksi tarvita jumalatonta määrää julkisen sektorin paperinpyörittäjiä ja sosiaalitanttoja, eikä sen turvin voida työllistämissäätiöiden ja -yhdistysten kautta kiertoteitse järjestää halpatyövoimaa tekemään kuntien ja persaukisten ja/tai ahneiden yritysten paskahommia kustannustehokkaasti alihankintana, kuten maassa on yhä lisääntyvässä määrin tapana. Työvoiman saatavuus näille suomalaisille hikipajoille (http://sakutimonen.blogit.fi/kotimaiset-hikipajat/) halutaan varmistaa ”palvelutakuiden” avulla ja tämä vastikkeettoman työn tekeminen naamioidaan taitavin sanankääntein työttömän saamaksi ”palveluksi”. Jopa osa orjista saadaan näin puolustamaan isäntiään. Retoriikan kesäkoulut on totisesti käyty.   

Jos johonkin yhteiskunnalliseen toimintaan sosiaaliturvan varassa eläviä olisi ihan oikeasti pakotettava, niin aktiiviseen poliittiseen järjestäytymiseen. Työttömistä puhutaan nykyisin ihmisinä, jotka ovat pelkästään sosiaalisen asemansa perusteella luokiteltavissa hieman toistaitoisiksi ja herkästi syrjäytyviksi, ehkä jopa hieman tyhmiksi ja vähintään syyllisiksi omaan tilanteeseensa. Etnisen alkuperän perusteella näin sanottuna kyse olisi vihapuheesta, josta saisi vastata raastuvassa. Vielä kun muistaa lisätä, että huono-osaisuuskin on periytyvää, mitä se tavallaan onkin, niin kauan kun suomalainen työelämä sekä harjoitettu työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ovat kokonaisuutena yhtä suurta apartheidia, jossa työttömät on pyritty pikemminkin eristämään aikuisten ihmisten päivähoitoihin ja ”kuntouttaviin” töihin, kuin ihan aidosti osallistamaan.   

 Vähänkin pidempi työttömyyspätkä CV:ssä on työnantajalle nykyisin ihmetys ja kauhistus, joka saa etsimällä etsimään ihmisestä vikoja. Tähän on tultu näiden Risikoiden, Vartiaisten, Schubakien, poliisipomojen (http://www.talouselama.fi/uutiset/poliisi+ylelle+tyottomat+mukaan+autoil…) ja lukuisten muiden työtöntä kansanryhmää vastaan kiihottajien myötävaikutuksesta. Propagandan voima on tunnetusti valtava. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan, kuka seuraavaksi keksii, että jossain on jotakin työtä, jota työttömät voisi laittaa tekemään. Ja annettakoon anteeksi sille seuraavallekin oikeistolaiselle pölhöpopulistille tuo ajatus työtä tekevästä työttömästä. Se on luultavasti jonkinlainen paremman aineksen geeneistä johtuva ajatusvirhe, jota korkeakaan koulutus ei kykene korjaamaan. 

28 kommenttia artikkeliin “Vihapuhetta saa puhua työttömistä?”
  1. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Hyvä Kimmo!

    Kirjoitit asiaa.
    Olin itse työtön 57 vuotiaana.
    Takana valtaisa työura.

    Muutaman kerran kävin työvoimatoimiston tätejä tapailemassa.
    Järkytys viranomaisista oli sydäntä särkevää. Aivan kuin olisin
    astunut aikakoneessa 30 vuotta taaksepäin.
    Ihmisiä pitää innostaa yksilöinä. Kukaan ei ole tahallaan työtön.
    Syy, miksi on, täytyy selvittää jokaisen kohdalla erikseen.

    Suutuin systeemiin ja raivokkaalla yrittämisellä sain itseni
    takaisin markkinoille.

    Tänä päivänä puhutaan, että on vaikeaa saada työtä. Menin työelämään v. 1963,
    niin silloinkin oli lamaa ja samaa vaikeutta.
    Yksi asia mikä on muuttunut esim. vuodesta 1963 ratkaisevasti.

    Silloin työnantajat tunsivat olevansa vastuussa omasta väestään ja yhdessä
    päästiin kivikkojen läpi.
    Kvartaalitalouden ja tulospalkkiojohtamisen jälkeen työnantajien yhteiskuntavastuu
    on rapautunut.
    Kuten sanoit, ihmisiä pitää innostaa valvomaan etujansa.

    Toivotaan, että keskustelu jatkuu!
    Katriina Ahtiainen
    varavaltuutettu (ps)

  2. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Huh!
    Huomasin vasta äsken itse, että kurjat kokemukseni työkkäristä tapahtuivat
    kaukana Hämeenlinnasta.
    Muutin tänne vasta vuonna 2006.
    Täällä kokemukset ovat olleet vain hyviä.
    Nyt olen onnellisesti eläkkeellä.
    Toivottavasti kenellekään ei tullut paha mieli.

    Ukkosta odotellen
    Kati Ahtiainen

  3. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kimmo!

    Lopeta perusteettomat vihapuheet täyttä asiaa viime sunnuntaina Ilkassa puhuneesta Paula Riskosta.

    Ilmeisesti olet tahallasi ja tutkimatta alkuperäislähteitä lausunut Riskon haastattelusta johtopäätöksiä, joita hän ei tunne omakseen.

    Olen on ollut kaupungin viranhaltijana mukana prosesseissa, joilla on työllistetty työttömiä. Lisäksi olen ollut toimitusjohtajana lähes 10 vuotta oppilaitoksessa (liikelaitoksessa), joka oli noin kymmenenneksi suurin työvoimapoliittisen koulutuksen tuottaja Suomessa. Tältä pohjalta olen aika pitkälle samaa mieltä Risikon kanssa.

    Työvoimaviranomaisten toimintaan en ole ollut tyytyväinen. (En odota merkonomeilta huippusuorituksia.)

    Sinun olisi syytä ottaa suoraan alkuperäislähteestä eli Risikolta selvää, mitä hän tarkoitti viime sunnuntaina Ilkassa.

    Helppo tie faktoihin perehtymiseen on Jukka Viitaniemen kolumnin lukeminen Hämeen Sanomissa 8..8.2013. Silloin sinun tarvitse soittaa Risikolle tai tustua edes Ilkan toimittajan tekstiin. Muista, viimeksi mainittukin on sekundäärilähde.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Viitaniemen kolumni oli ihan samaa huttua, kuin muutkin. Oli Risikko tai Viitaniemi, niin aina tarjolla on pelkkää keppiä ratkaisuksi. Ehkä pitäisi ymmärtää, kun lienette sitä ikäpolvea, jonka elämänohjeisiin on kuulunut mm. sananlasku ”joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa”, mutta alkaa kyllästyttää tuo kovistelu, kun porkkanoiden tietä ei ole tässä maassa oikein koskaan osattu arvostaa.

      Jokainen, joka on tutkinut sosiaaliturvan työhön kannustimia, voi todeta, ettei Risikon ulostulo tuonut koko keskusteluun mitään uutta ja hedelmällistä, vaan lähinnä sai idiootit toistelemaan perässä, että ”joo asiaa, lusmut töihin vaikka pakottamalla” ja tämä on monille se johtava ajatus, joka kumpuaa jostain perustavaa laatua olevasta kateudesta niitä kohtaan, jotka tulevat toimeen sillä vähällä, minkä yhteiskunta antaa.

      Kun kokonaan työttömyysetuuden varassa on kannattavampaa ja vakaampaa olla, kuin päivystää elämäänsä esim. nollatyösopimusten orjana tai tehdä toimeentulotukien varassa eläessä osa-aikahommia nettovaikutukseltaan parilla eurolla tunti, niin onko oikea ratkaisu vapaassa yhteiskunnassa pakottaminen johonkin aikuisten päivähoitopajalle? Ei jumalauta…

      Edelleen kysyn, miksei yritysjohtajatkin voitaisi optioiden sijaan pakottaa tuloksentekoon? Mitä jotkut kunnallisvirkamiehet tekevät tulospalkkioilla, jos pakottaminen on parempi keino? Yhteiskunnan moraalikato ei koske vain työttömiä.

      Myöskään muutama sata euroa työmarkkinatukea kuussa parillesadalletuhannelle työttömälle ei ole ongelma. Ongelma on 2500-9000€/kk samalle määrälle turhaa julkista hallintohimmeleiden virkaintoa, jonka tarve on keinotekoisesti ylläpidetty.

    • avatar Seppo sanoo:

      En ole merkonomi, mutta lausetta ”en odota merkonomeilta huippusuorituksia” voinet hieman selittää!
      Niitäkin on nimittäin nähty. Sitäpaitsi saamattomia on joka ammatissa, jopa toimitusjohtajina. Jos ei satu olemaan merkonomi.

  4. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Risikko on oikeassa.Meillä on lian löysä tukienmaksusysteemi joka vielä on oikea viidakko aiheuttaen ylimääräistä harmia hakijoille.
    Toisaalta Suomessa pitäisi olla kansalaispalkka joka töihin päästyä vähennetään työnantajan maksamasta palkasta.
    Tukia pitäis olla ainoastaan yksi ja sen velvoitteena työ. Jos työ ei kelpaa niin sitten ”tipahtaa kärryiltä”
    Minimipalkka ei saisi olla alle 2000 eken ja sen pitäisi olla veroton.
    Yli 70.00 tuloista pitäisi maksaa eenemmän veroa ja osingot tulisi laittaa työtuloksi ja verot sen mukaan.
    Nykysossusysteemi houkuttelee meille turhia maahanmuuttajia,sellaisia jotka eisaa palkkaa senkkän vertaa kun Suomen moninaiset rahalliset tuet.
    Mulla oli aikanaan työkkärin kanssa sovittuna mapillinen (n 100) kunnassa asuvia työttömiä. Haastattelussa ja työhön (siivous,puutarhatyö,risujen raivaus ym) valituista harvat tekivät sopimuksen täyteen. Oli kavereita jotka tulivat koputtamatta sisään,istuivat pyytämättä lippis päässä .Usein ei kiinnostanut joten paperin palautin työkkäriin. Jotkut eivät tulleet ollenkkaan vaikka muutaman kerran soittelin,sama tulos.
    Tämä tapahtui 1980-luvulla,kuinkahan lienee tänään-no onneks ei tartte enää välittää.
    Aarno Jii

  5. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Hyvä, Kimmo! Pidä pintasi!
    Leppäsellä on tuskin suurempaa käsitystä työttömän tilanteesta ja vaikeuksista. Hän elää aivan toisissa sfääreissä, ja hänen moraaliarvonsa ovat aivan muusta maailmasta.
    Hän puolustaa systeemiä, jonka sisällä hän on elämän-työnsä tehnyt, ja on mielellään ”kaveria” päättäjien kanssa. En voisi kuvitellakaan hänen kamppailevan jonkun vähemmistön puolesta.
    Ja saihan hän tässä mahdollisuuden taas kerran kerskailla opinto-arvoillaan, ja mitä ”tärkeitä” tehtäviä hän on elämänsä varrella hoitanut.
    Terv! Tapsa

  6. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Julkinen sektori on paisunut ihan hallitsemattomaksi ja sen alasajo on mahdotonta, kun sinne tänne on lobattu pykäliä, joilla on tehty jokaisesta paperinsiirtäjästä jotenkin korvaamaton. Kukaan ei tunnetusti pure ruokkivaa kättä ja poliitikotkin on pattitilanteessa, kun jokaista saavutettua etua vaalii joku etujärjestö. Jäljelle jää lyödä sitä ryhmää, jota näennäisesti palvelee tuhatpäin väkeä, mutta jota kukaan näistä ei kuitenkaan halua puolustaa! En keksi muuta sanaa, kuin rintamakarkuruus…

    Sitten esimerkiksi kuntasektorilla sanotaan jatkuvasti olevan jotain tekemätöntä työtä, jota työttömät voisi laittaa tekemään. Palkasta vaan ei kukaan puhu, koska sitä ei haluta maksaa. Mutta yhtä hyvin voisi lähteä liikkeelle siitä, että esimerkiksi sosiaalitoimi tai kirjanpito-osasto lähtisi virkistyspäivänään tekemään jonkun tärkeä risusavotan tai kolaamaan lumet sen saatanan keilahallin tai pingis-turnauksen sijasta pari kertaa vuodessa. Ja ne kulttuuri/liikuntasetelit voi jakaa niitä todella tarvitseville, kun annetaan mahdollisuus käydä haravoimassa kaupungin puistoista porukalla lehdet työajalla. Läskiperseet menee kuitenkin leffaan ja ostaa popcornia niillä. 😉

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kimmon vastakommentissa (9.8. klo 00:58) – kuten pohjatekstissäkin – on lennokasta verbaalista potaskaa ja herjoja sinne sun tänne.

    Risikon esiintyminen ei ollut vihapuhetta työttömistä. Ministeri ei ollut leikkaamassa sosiaaliturvaa. Hän muistutti, että Suomi on kallis maa eikä sosiaaliturvan tasoa voida laskea. Tämä tiedoksi myös Tapsalle.

    Jokaista järjestelmää pitää uudistaa, jos siinä on valuvikoja. Ei olisi lainkaan hassumpaa, että jo pitkän aikaa esillä ollut ajatus sosiaaliturvan kohdentamisesta myös aktiivisuuden perusteella ottaisi tuulta purjeisiin. Siis aktiivisemmat palkittaisiin, kun jaettavaa on enemmän.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Sanotko, ettei sosiaaliturvan muuttaminen vastikkeelliseksi ole sosiaaliturvan leikkaamista? Puhutko tosissasi palkitsemisesta? Samaa kaavaa kannattaisi työnantajienkin noudattaa työntekijöidensä palkitsemisessa: Tuosta töitä lisää ja jos ei kelpaa, niin leikataanpa nykyistä palkkaa.

      • avatar Leo Leppänen sanoo:

        Sosiaaliturva on jo nyt osittain vastikkeellista. Esimerkiksi työtön joutuu osallistumaan koulutukseen ja/tai työn hakemiseen. Jos ei osallistu, siitä on negatiivisia seuraamuksia etuihin. Kannatan tällaisia järjestelmiä ja niiden kehittämistä. Kotona makoilun sijasta kannatan siis aktiivista toimintaa. Tietysti aktiivisuus pitää palkita.

        Kimmon laatimissa teksteissä on useita asiavirheitä, populistisia yleistyksiä ja alatyylisiä heittoja. Laiskana eläkeläisenä en lähde niitä kommentoimaan. Tällä blogisivustolla se ei johda muuhun loputtomaan suolla rämpimiseen.

        • avatar Seppo sanoo:

          Alatyylinen oli Leppäsen heitto merkonomeista. Että siitä suolla rämpimisestä.

          • avatar Kimmo Kautio sanoo:

            Ylempi koulutus tuo tietyn ylemmyyden tunteen. Siinä yksi työmarkkinoiden ongelma lisää listaan.

          • avatar Leo Leppänen sanoo:

            ”Heitossani” ei ole yhtään sanaa alatyyliä.

            Aktiiviaikanakin odotin huippusuorituksia korkeasti koulutetuilta. Merkonomeilta en koskaan odottanut tai vaatinut vastaavia suorituksia. Ajattelen edelleen samalla tavalla.

            (Hyvä nimimerkki Seppo. Kirjoita omalla nimellä, eikä puskista!)

        • avatar Kimmo Kautio sanoo:

          Alatyylisiin heittoihin ei tarvitse tarttua, mutta asiavirheet kannattaa toki osoittaa. Oppia ikä kaikki. Populistisista yleistyksistä sen verran, että työttömien ja vaikkapa sivareiden kohdalla sitä populistista ja propagandistista yleistämistä vasta harrastetaankin. Enpä ole koskaan harrastanut paskempaa populismia, kuin ”sivarihomojen” ja työttömien ”työhaluttomien lusmuilijoiden” puolustaminen…:)

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Turkulainen rakentaja Armas Puolimatka on sanonut todistettavasti aikoinaan:
            Se mitä työmies saa eväskassissaan varastettua ja kotiovietyä on varsin vähän ja hän vie sen tositarpeeseensa, vaikkapa nauloja oman kotinsa rakennukselle.
            Toista se on kun herrat, insinöörit ja työnjohto varastaa tavaraa autokuormittain ja trokaavat niitä vielä mun kilpailijoille.

  8. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Että silleen
    Tää suomalainen sosiaaliturva on yhtä vaikeeta kun hämeenlinnalaisen ajaa näihin parkkihalleihin kun sinne pääsy on niin kinkkkistä.
    Aarno Jii

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kerron jälleen tarinan, joka on tosi. Ennen eläköitymistäni työkaverini jäi vuorotteluvapaalle. No tilalle palkattiin työtön, joka oli ollut aiemmin yrityksessä työssä. Ensimmäisenä työpäivänä Hän ilmoitti, ellei saa tiettyjä päiviä vapaaksi, on kuulemma joku Tomaatteja-Tomaatteja-Festivaali-Hän on ne luvatta pois. Olen ilmeisesti vanhanaikainen, koskaihmettelin Hänen asennettaan-Hän taas ihmetteli minun asennettani. Muutaman päivän jälkeen Hän kertoi muut tavoitteensa, saada työpäivät nollattua, jotta voisi jälleen saada 500 päivää työttömyyspäivärahaa liitolta. Pitäisi kuulemma mennä kevättalvella katsomaan muutama Englannin liigan ottelu paika päälle. Taas ihmettelin, ja minua ihmeteltiin. Olen ilmeisesti pudonnut kelkasta. Tämä tarina on tässä ja on totta. Voisin kertoa samanlaisia aiemmalta työuraltani, mutta katson että niitä sitoo edelleen virkavalani antama vaitiolovelvollisuus.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Esimerkkisi on kuvaava, mutta yksinkertaista johtopäätöstä ei voida vetää, varsinkaan kun ei ole tiedossa millaisesta työstä tai työyhteisöstä on ollut kyse.

      Ansiosidonnainen työttömyysetuus on monella tapaa ristiriitainen. Se on tavallaan vapaaehtoinen työttömyysvakuutus, jota monet pätkätyöläiset ovat oppineet hyödyntämään lomana, koska muita lomia ei useinkaan pääse pitämään. On muistettava, että pitkät kesälomat ja parhaat työaikajoustot koskevat yleensä parhaissa asemissa työelämässä olevia. Pieniin tuloihin tottuneille, epävarmoissa työsuhteissa pyörineille, vapaa-aikojaan ilman päivystysrahoja päivystäneille ansiosidonnaiselle päivärahalle pääseminen voi olla ensimmäinen vakaa tilanne, jossa voi suunnitella elämäänsä viikon eteenpäin, niin että saa säälliset tulot.

      Ansiosidonnaisia eivät suinkaan hyödynnä vain työntekijät, vaan myös työnantajat. Hyvä esimerkki löytyy yllättäen kunnista. Opettajien työsuhteita tehdään usein lukuvuosiksi elokuusta-toukokuun loppuun ja kesät vietetään päivärahoilla. Ilmeistä on, että päivähoidossa käytetään nykyisin samaa. Lukuvuosi täyttää aina sopivasti työssäoloehdon. Voi kysyä, pitäisikö esim. opettajat ja päivähoitajat pakottaa myös kesäksi töihin?

      Myös asenteet ovat muuttuneet vähemmän työkeskeisiksi, se on totta. Ihmiset haluavat myös nauttia lyhyestä elämästään maan päällä. Tässä ei ole kertakaikkiaan mitään väärää. Toki rajansa hedonismillakin. Se miksi elämästä nauttimiseen on joidenkin käytettävä työttömyyspäivärahoja, on osaltaan työelämän ongelma. On tutkittua, että työhönsä tyytyväisimpiä ovat ne, joilla on vapauksia järjestellä omia töitään itsenäisesti ja käytössä on laajoja työaikajoustoja, jolloin esimerkiksi sinne valioliigapeliin tai festareille pääsee lähtemään ja se on jopa työnantajan korkeimpia intressejä, että työlle on vastapainonsa. Se, että työvuorot lyödään käteen kyselemättä minne haluat mennä ja koska, on paskaa johtamista paljon todennäköisemmin, kuin työntekijän löyhää moraalia.

      Tästä aiheesta kirjoittaisi vaikka kuinka pitkästi, mutta tärkeintä lienee todeta, että työttömiä kepittämällä näitä asioita ei korjata. Tärkeintä olisi, että työ olisi aina houkuttelevampi, kuin työttömyys, jolloin se olisi todella pyrkimisen väärti ja siihen kannustimet olisivat kunnossa.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Päivähoidossa ja kouluavustajissa oli aivan yleistä Lammin ”kunnassa savustaa liiat pois” kesäksi kortistoon, eli he joilla ei ollut vakityösuhdetta vaan pätkiä.
        Vaimo teki pätkiä samaan paikkaan ja perätysten seitsemän vuotta, jotta kokemusta on.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Nykyään Hämeenlinna vastaavasti ainakin Lammilla päivähoidossa toimii näin:
          Jos työntekijä haluaisi vapaapäivän vaikkapa synttäreiden tai hautajaisten takia vuosilomapäivää ei annneta eikä muutakaan palkallista päivää.
          Palkattoman vapaan saa jos työtiimi ei vaadi sijaista vaan paikkaa selkänahastaan poissaolijan.
          Päivät pois vuosipalkasta ja kesällä kaikki lomat työnantajan määräämällä ajalla.
          Päivähoidossahan on kesällä hiljaisempaa.
          Työnjohto kyllä lomailee kuten haluaan ja milloin sattuu.
          Säästöä ala HML!

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    40 vuoden työurani aikana olin 4 eri sektorilla töissä. tavalla tai toisella kaikissa oli tietynlaista epärehellisyyttä niin herrojen kuin narrienkin joukossa. Tätä ei ehkä tunnisteta-lienee maan tapa. Suomi ei lähde ikinä nousuun, ellei tätä myönnetä.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      No nyt osuit ytimeen. Kyllä köyhempien moraali seuraa rikkaiden vastaavaa. Se on komeaa katsottavaa, kun vaikkapa golf-kentältä käsin kuulutellaan palkkamalttia tai työttömien kepittämistä. Tai kun kunnanjohtajalle myönnetään kesäloma, vaikkei sitä ole kertynyt ja samaan aikaan päiväkodin hoitaja on kesän ansiosidonnaisella, ettei kunnan tarvitse maksaa loma-ajan palkkaa…

  11. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Silti sanon: Virenin voitoista, Jääkiekon maailmanmestaruuksista ja kaikesta muusta huolimatta. Itse olen naiseni hankkinut, taloni ostanut, velkani saanut ja maksanut. Työtä ja sinnikkyyttä on vaatinut. Saimme kerran asumistukea n11€/kk, kun vaimo oli hoitovapaalla. No vaimo meni 1.4. töihin-ilmoitin tuen maksajaale-emme tarvitse enää. Vastaus, tulee vuoden loppuun, milloin seuraava tarkistus. Meinasin mennä”persiileni”.

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Turkulainen rakentaja Armas Puolimatka on sanonut todistettavasti aikoinaan:

    Se mitä työmies saa eväskassissaan varastettua ja kotiovietyä on varsin vähän ja hän vie sen tositarpeeseensa, vaikkapa nauloja oman kotinsa rakennukselle.

    Toista se on kun herrat, insinöörit ja työnjohto varastaa tavaraa autokuormittain ja trokaavat niitä vielä mun kilpailijoille.

    Se herrojen moraalista!

    • avatar Seppo sanoo:

      Puolimatka oli nuoruudessaan savotalla jossain Punkalaitumen suunnalla ja sattuipa pokasahasta terä katkeamaan. Pöllin teko olisi loppunut siihen, mutta hän sai onneksi hommattua velaksi uuden terän paikallisesta osuuskaupasta. Tästä sai alkunsa aikoinaan Suomen suurin rakennusyhtiö. Joten tuota Armaksen sanomaa on helppo uskoa.

  13. avatar Anonyymi sanoo:

    Risikon perimmäinen ajatus on varmasti hyvä, mutta se tuo varmast tullessaan lieveilmiöitä. Työnantajat hyväksikäyttävät tuota vastikkeellisuutta, ja yllätys, yllätys, vakituiset oikeat työpaikat tulevat vähenemään työmarkkinoilta.

Jätä kommentti

css.php