Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei tule lyhentää

Kirjoitus julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisten mielipide-palstalla keskiviikkona 28.1.2015.

Viidestä eri alojen asiantuntijasta koostuva asiantuntijaryhmä esitti perjantaina 23.1. Sitran julkaisemassa ansioturvareformissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä 250 päivään. Esitys on nykyisessä työllisyystilanteessa järjetön, kun pula on viime kädessä työpaikoista, eikä niinkään työvoimasta. Työttömiä on maassamme kaikki tilastoista erilaisin silmänkääntötempuin piilotetut huomioiden jo lähes puoli miljoonaa.

Sen lisäksi, että lyhentäminen olisi suora leikkaus työttömyysturvaan, se romuttaisi toteutuessaan koko aktiivisen työvoimapolitiikan muuten surkean historian parhaan uudistuksen, eli omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella. Opiskelun ajalta saatava ansioturva on mahdollistanut monelle perheelliselle ja asuntovelkaisellekin uuden ammatin opiskelun päätoimisesti ja taloudellisesti turvatussa asemassa. Se on parhaimmillaan kannustanut opiskeluun nopeutetussa tahdissa ja aloittamaan opinnot mahdollisimman pian heti työttömyyden alusta.

Työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua tulisi romuttamisen sijasta kehittää kattamaan kaikenlainen opiskelu. Työvoimaviranomaisten mielivaltainen harkintavalta tulee poistaa ja mahdollistaa työttömälle hänen yksilöllisten intressiensä ja motivaationsa mukainen opiskelu. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on esittänyt, että ansiosidonnaista voitaisiin määrätyin ehdoin käyttää palkkatukena. Itse esitän, että ansiosidonnainen voisi toimia samaan tapaan myös aloittavan yrittäjän starttirahana. 500-päiväinen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha mahdollistaa monenlaisen yhteiskunnallisesti hyödyllisen toimeliaisuuden, mikäli sitä ei työttömän mielivaltaisella kepittämisellä turhaan suitsita.

18 kommenttia artikkeliin “Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei tule lyhentää”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kimmo!
    Minusta työttömyys on työttömälle onnettomuus, mikä ei ole riippuvainen edeltäneestä kuukausipalkasta.
    Lähdetään tasakorvauksesta, minkä tason ja keston poliitikot päättävät.
    Koulutus- ja starttirahat sopivat nuorille työttömille, joilla ei ole ollut ensimmäistäkään työpaikkaa.
    Ay-liikkeen pitäisi arvioida tilannetta kokonaisvaltaisemmin eikä yhden liiton edunvalvonnan näkökulmasta.
    Kapakanmäkeen lauantaina! T. Hessu K.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Moro!

      Olen tuosta onnettomuudesta hieman eri mieltä, mikä saattaapi selittyä sukupolvierolla? http://fi.wikipedia.org/wiki/Y-sukupolvi

      Työ ei tuo onnea eikä autuutta, vaan mielekäs työ. Myöskään raha ei tietenkään ole se kaikkein tärkein asia. Osa niistä, joilla ei ole mahdollisuutta mielekkääseen työhön, saattavat jättäytyä vapaaehtoisesti työelämän ulkopuolelle ja näin vapauttavat työtä työhaluisille. Niin kauan, kun täystyöllisyys on utopiaa, ei pitäisi ajatella, että tällainen on täysin moraalitonta ja rangaistavaa, mihin sitten vastataan pakottamalla vastentahtoisia ”risusavotoihin”.

      Ansiosidonnainen työttömyyskorvauskin on tavallaan työhön liittyvä kannustin siinä mielessä, että ottamalla vastaan edes puolen vuoden pätkän, voi päästä sen piiriin. Ja kun sen piiriin pääsee, sen pitäisi taas edelleen kannustaa toimeliaisuuteen passiivisuuden sijasta. Jos puhutaan tasakorvauksesta, se voidaan toki toteuttaa perustulon kautta, mutta ei senkään tarvitse tarkoittaa ansiosidonnaisjärjestelmän romuttamista.

      Kuten eräässä aiemmassa blogissani kirjoitin, pitäisi pyrkiä ajattelemaan työttömyyttä uudella tavalla. Olisi oleellista pyrkiä käyttämään työelämän ulkopuolelle jättäytyvien ihmisten panosta yhteiskunnan hyödyksi kaikenlaisen vapaaehtoisen toimeliaisuuden ja itsensä kehittämisen kautta sen sijaan, että sitä suitsitaan.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kimmo!
    Ovatko siis vihreät sitä mieltä, että ökyrikkaan palkansaajan pitää saada palkkansa mukainen korvaus, mutta pienipalkkaisen, joka töin tuskin tulee toimeen palkallaan, ansiosidonnainen on sen mukainen.
    Ajatellaan työttömyyttä köyhemmän kansanosan kannalta -sillä lailla kepulaisesti. T. Hesu K.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Mä olen kyllä vasemmistolainen tätä nykyä. 🙂 Mutta ei tietenkään ansiosidonnaisen tule olla rajaton, kuten ei eläkkeenkään, mutta palkkoihin sidottu ansioturva lienee kyllä kaikissa tapauksissa suurempi, kuin työmarkkinatuki tai toimeentulotuki.

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kimmo!
    Tarkennan hieman: olette siis sitä mieltä, että kuusi tonnia tienaavan pitää saada sitä vastaava ansiosidonnainen ja 1500 tienaavan myös?
    Eikö tasasuuruinen työttömyyskorvaus olisi oikeudenmukainen?
    Menestystä vaalityöllesi! Hessu K.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Totesin jo tuossa edellä, että ei ansiosidonnaisen tule olla rajaton, kuten ei eläkkeenkään. Ansiosidonnaisiin päivärahoihin ja eläkkeisiin tulisi säätää kattosumma, joka voisi olla esimerkiksi n, 3000 euroa, jolla on eläkekaton osalta tehty laskelmiakin ja todettu, että sillä säästyisi 850 miljoonaa euroa vuodessa.

  4. avatar Matti sanoo:

    ”Pakotetaan vastentahtoisia risusavotoihin”. Mielestäni olisi syytä pakottaa suuri osa nuorista työttömistä jossain vaiheessa risusavottaan. Pitkän risusavotta päivän jälkeinen väsymys on autuas olotila. Jos sitä ei ole kokenut, niin sääliksi käy.

    Ei työn tarvitse olla kivaa. Vai onko ”Y-sukupolvi” sittenkin totaalitissiposkien sukupolvi?

    Toisaalta ”Y-sukupolvi” on hyvä selitys työnvieroksunnalle. Kaikenlaista vassari selittelyä 😉

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Hei….niitä risusavotoita opitaan kotona, eikä yhteiskunnan pakottamana. Olen samaa mieltä siitä, että se on hyötyliikuntana ihan jees. 🙂

      Työn ei tarvitse olla aina kivaa, mutta kyllä se pitää voida kokea mielekkääksi. On yksilöllistä, minkä kukin mielekkääksi kokee. Olen ymmärtänyt, että monilla on nykyisin ihan tahto ja tavoite, että työ ja vapaa-aika menevät niin autuaan sekaisin, ettei enää muista milloin on töissä ja milloin vapaalla, eikä kukaan edes edellytä sitä. Kaikilla aloilla tällainen ei tietenkään ole edes mahdollista.

      Y-sukupolvi terminä selittää ihan hyvin auki sukupolvien välisiä eroja. Ihminen kehittyy ja työelämä muuttuu. Toivottavasti lisää vapautta tuovaan suuntaan.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    45 vuoden työurani aikana oli useampi lama- ja nousukausi. Tämä nykyinen on selvästi laaja-alaisempi kuin aiemmat. Tuntuu, että varsinkin nuorilla tulisi olla kristallipallo, jotta tietäisivät missä mennään esim 10 vuoden kuluttua. Tätä sotkee vielä se, että tuntuu että nykyiset ja tulevat poliitikot päättävät asioista enemmän mutu-pohjalta ja pyrkien äkkinäisiin muka hyviin ratkaisuihin kannatuksen säilyttämiseksi. Kautio on oikeassa siinä, että aikuisopiskelijoille tulee säilyttää mahdollisuus opiskella työttömyysetuuksilla. Väärässä taas siinä, että mitä haluaa opiskella voi valita vapaasti (paitsi jos liittyy mahdolliseen yrittäjyyteen). Tänne ei tarvita kasvavaa ”elämäntapaopiskelijoiden ” ryhmää. Mitä taas tulee Rinteen esitykseen työttömyysturvan käyttämiseksi työllistymistä edistämässä tämähän lienee jo voimassa. Kun itse päätin 40-vuotiaana lopettaa ponnistelun ”kaulusköyhälistössä”, menin aivan toiselle alalle ammatinvalinnanohjauksen järjestämään työkokeiluun. Tällöin sain ansiosidonnaisen päivärahan suuruisen korvauksen työpäiviltä ja nimellisen matka ja eväskorvauksen. Työnantaja järjesti myöhemmin kurssimuotoista koulutusta minulle. Työvoimahallinolla lienee edelleen käytettävissä määrärahoja työllistymisen edistämiseen. Jos systeemistä tehdään automaatio, se sulkee työmarkkinat lopullisesti, kuten kävi osittain alkuperäisessä Rinteen mallissa. Ainakin Porissa sanottiin, ettei siellä työhön pääse kuin tukirahoilla. Myöhemminhän systeemi levisi koko maahan. Suomessa on se vika, että kun luodaan huonoina aikoina jokin helpottava systeemi, sitä ei hyvinä aikoina muisteta purkaa. Johtunee siitä, että ministeriöihin ja keskushallintoihin on ehditty palkata ”päteviä” pikkuvirkamiehiä pilvin pimein hoitamaan näitä systeemeitä. Ajathan eivät koskaan ole niin hyvät, että ay-liike hyväksyisi heikennyksiä. Tietysti voidaan mennä entisen Neuvostoliiton malliin, jossa yksi lapioi ja 20-neuvoo vieressä miten lapioida. Tuottavuus on vain hieman heikkoa, eikä saa maata nousuun. Tämä tällä erää. Olen työläiseläkeläinen ja realisti.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      ”Väärässä taas siinä, että mitä haluaa opiskella voi valita vapaasti (paitsi jos liittyy mahdolliseen yrittäjyyteen). Tänne ei tarvita kasvavaa ”elämäntapaopiskelijoiden ” ryhmää.”

      Se mihin viittaan tuolla vapaalla valinnalla on se, että kun TE-toimistossa viisas asiantuntijaryhmä tutkii asiakkaan omaehtoisen opiskelun edellytykset, se kiinnittää kovasti huomiota työttömyystilastoihin ja työllisyysbarometreihin jne, mutta vähän siihen, mikä on yksilön oma kiinnostuksen kohde. Se saattaa lausua esimerkiksi parturi-kampaajaksi kovan motivaation omaavalle, että emme voi tukea opiskelua, koska parturi-kampaajia on niin paljon työttöminä muutenkin. Tai sitten ei tueta korkeakouluopintoja, joista valmistuneilla on tilastojen mukaan heikko työllisyystilanne, mikä taas ei edellämainitun lisäksi ota huomioon sitä, että käytännössä millä tahansa korkeakoulupapereilla voi täyttää ”soveltuva korkeakoulututkinto” -pätevyysvaatimuksen moneen hommaan.

      Työkokeilu toki on olemassa, mutta se on työnantajalle täysin ilmaista työvoimaa. En tunne sen tarkemmin Rinteen mallia, kuin että se on ihan hyvä avaus, mutta oleellista on katsoa, että työnantaja ei saa työvoimaa ilmaiseksi. Sellaista peliä tässä maassa on pelattu ihan tarpeeksi ja tällä ”filatovilaisuudella” on luotu yksi orjatyöväenluokka lisää.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        En kyllä kokenut työkokeilua mitenkään haitallisena. Etsin itse työnantajan, jolla oli tarvetta lisätyövoimaan jollain aikavälillä. En ollut itse ollut teollisuustyössä 20 vuoteen saati 3-vuorotyössä, yleensäkään teknisellä alalla, vaan kynänpyörittäjä. Halusin testata itseni, pystynkö ja samalla vakuuttaa työnantajan. Olen samaa mieltä kanssasi ilmaistyövoiman käytöstä mm kurssikeskuspaikkakunnilla, jossa työnantajat häpeämättömästi käyttävät työharjoittelijoita suorastaan hyväkseen. Tämä ei liene ollut alun perin työvoimakoulutuksen tarkoitus, vaan hankkia työharjoittelupaikat niin, että harjoittelupaikkoihin työllistyttäisiin. Sehän on hyvinäkin aikoina vaikeaa=vaatii työtä ja vaivaa. Lisäksi kurssikeskuksia ei juurikaan kiinnosta mille alalle kurssitettu kurssin jälkeen työllistyy. Jälkikäteistiedustelussa ruksi piirretään varmasti kohtaan koulutusta vastaavaan työhön. Tiedän jotain asiasta, olin työvoimahallinnossa töissä yli 6 v.. Lisäksi olen samaa mieltä ”filatovilaisuudesta”. Puhakan kanssa ministerinä sama 0-luokkaa. Otit myös esille parturikoulutuksen, se on ollut ja tulee olemaan aina vaikea ala. Työllistää kyllä aina yhden henkilön ja tässä hallinto todellakin jostain syystä vaalii kilpailutilannetta. Tämä ilmenee myös starttirahojen myönnössä. Niin vielä, oma työkokeiluni kesti 4kk, vakituinen työllistyminen n 2 vuotta myöhemmin. Välissä toki määrä-aikaisuuksia ja lomituksia, sen jälkeen yli 20 vuotta ns vakituisena. Vielä ministereistä, ajattelin kun Ihalainen tuli, nyt repeää. Kovasti yrittää, SAK tausta vain jotenkin vaikuttaa ”jarruttavan”.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Vielä, saavuttaakseen jotain tulee joskus osata luopuakin jostain, eikä hamuta aina vain kasvavia etuuksia.

  7. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Heikki tuolla kyselee eikö tasasuuruinen työttömyyskorvaus olisi oikeuden mukainen.

    Totta kai se olisi oikeuden mukainen. Siinä on vain se mutta, että tuo 6000 ansainnut on maksanut eri luokan työttömyysvakuutusmaksun kuin tuo 1500 ansaitseva. Eikö olisi oikeuden mukaista, että tuo maksu olisi tasasuuruinen? Sehän on sitä prosenteissa, mutta ei euroissa.

    Yleensä työttömyyskorvausasiassa unohdetaan se ketkä työttömyyskorvauksen maksavat. Ansiosidonnaisen maksavat työntekijät itse ennen työttömyyttään ja työssä olevat työntekijät. On sellaisia työntekijöitä, jotka koko työhistoriansa ajan maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta eivät koskaan saa korvausta tuosta maksusta, kun eivät joudu pääse miten vain työttömäksi.

    Mikäli 500, tai 250 ansisidonnaista on sopiva miksei sitä voisi sitoa työttömyyttä edeltäviin työvuosiin, hiukan etukäteen maksetun mukaan.

    Mikäli joku joutuu jäämään työttömäksi sanon, että 500 päivää on sitten lyhyt aika.

    Yhtään työpaikkaa ei tule lisää, vaikka ansisidonnaista päivärahaa ei saisi lainkaan.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Antti!
      Työttömyysvakuutusmaksun idea on, ettei sitä kaikille jouduttaisikaan maksamaan.
      Samoin sairausvakuutusmaksun maksaja ei ymmärtääkseni toivo, että tulisi tauti tai tapaturma, että saisi omansa pois.
      Hyvätuloinen, terve, lapseton ja nopeasti kouluttautunut ei saa verojaan takaisin yhteiskunnan palveluina. Vanhusiällä ehkä ne saakin, jos makaa riittävän kauan laitoksessa.
      Kyse on solidaarisuudesta, mikä on outo sana ay-kentässä.
      Pienipalkkaisen työttömyys koskettaa sillä lailla koko yhteiskuntaa, että hänen ansiosidonnaisillaan ei elä, ja hän joutuu sossun luukulle. Sinne taas on rakennettu niin paljon työllistymisansoja, että pienipalkkaisesta työttömästä tulee pitkäaikaistyötön tai jopa syrjäytynyt.
      Pointtini on, että pienituloisen pitäisi saada suhteellisesti korkeampaa ansiosidonnaista kuin keski- tai suurituloisen.
      Tämä keskustelu näyttää muutenkin olevan käynnissä. T. Hessu K.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Ymärrän työttömyysvakuutusmaksun idean, mutta sellaisten jotka eivät tuota maksua maksa on turha rutista ansiosidonnaisten päivien lukumäärästä. Se on niiden asia jotka pääasiassa solidaarisuuttaan maksun hoitavat, eli toiset työntekijät. Minä en todellakaan maksa nykyään työttömyysvakuutusmaksua.

        Hyvätuloinen, terve, lapseton ja nopeasti kouluttautunut on saanut jo jonkin verran ennakkoa yhteiskunnan palveluista.

        Pienipalkkaisen työllistymiseen ei kuitenkaan auta ansiosidonnaisten päivien vähentäminen 250 päivään. Ei se pienipalkkainen elä sen paremmin, jos häneltä katkaistaan 250 päivän päästä ansiosidonnainen. Miten hän 250 päivän kuluttua löytää paremmin töitä kuin 500 päivän päästä, sama mahdollisuus on nyt ei se 500 päivää tarkoita sitä, että pitää olla 500 päivää ansiosidonnaisella.

        Pointtiisi pitää löytää raja-arvot, pienituloinen/keskituloinen/suurituloinen. Pointissasi pitää myös huomioida kunkin ryhmän vastuiden määrä turvaa maksettaessa. Keskituloinen katsoo karsaasti, vaikka kuinka solidaarinen olisi, kun pienituloinen pyyhkii ohi etuuksissaan.

  8. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Antti!
    Ammattiliitojen ylläpitämät kassat perivät prosenttiperusteista maksua. Ns, Loimaan kassa joka on pelkkä työttömyysvakuutuskassa vailla liittosidonnaisuuksia perii vuosimaksua, euromääräistä, kaikilta samansuurista.
    Mikään kassa ei toimi pelkästään omillaan vaan valtio kustantaa niiden toimintaa.
    Työttömyydestä lankeaa aina kustannuksia valtiolle, ei ainoastaan työttömyysvakuuttajalle.

  9. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Erkki

    Kirjoitat jälleen asiasta, jota et ilmeisesti ymmärrä.

    Valtio on tuo joka perii työttömyysvakuutusmaksun palkanmaksun yhteydessä. Valtio perimästään rahasta antaa sitten työttömyyskassoille niiden tarvitseman rahan jaettavaksi työttömille.

    Sillä rahalla mitä eri kassat perivät jäseniltään maksua ei ole merkitystä työttömyyskorvaukseen. Eri kassoista saa eri palvelun. Ay kassoista jäsen saa muutakin palvelua kuin työttömyystutrvan maksatuksen, se on jäsenen asia pohtia saako hän tarpeeksi vastinetta jäsenmaksulleen.

    Loimaan kassasta ei saa muuta palvelua kuin työttömyyden ajan ansisidonnaisten päivärahojen maksattuksen. On henkilöitä, jotka maksavat Loimaan kassaankin jäsenmaksua, vaikka eivät sieltä koskaan mitään palvelua saa. Siitä huolimatta hekin maksavat työttömyysvakuutusmaksua tuon jäsenmaksun lisäksi eivätkä saa siitäkään mitään korvausta koskaan.

  10. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Edelliseen lisäten selvennykseksi työttömyysvakuusrahaston tiedote: ”Eduskunnan päätös vahvistaa työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2015. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman 2 025 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,15 prosenttia palkasta.”

    Tuossa ei ole kysymys ay-jäsenmaksusta sen enempää kuin Loimaan kassan jäsenmaksusta.

Jätä kommentti

css.php