Talousoligarkiasta talousdemokratiaan?

Sain Facebook-sivulleni kysymyksen: ”Tunnetko rahan luontimekanismin ja näetkö tarpeelliseksi muuttaa sitä?” Itse voin vastata, että tunnen perusperiaatteen, mutta kuinka moni asiaan yhtään perehtymätön kansalainen oikeasti tietää, kuinka rahaa luodaan? Käsi ylös, kuka kuvittelee vielä pankkien lainaavan vain tallettajiensa rahoja? Itsekin kuuluin tähän joukkoon vielä noin vuosi takaperin. Virheelliset kuvitelmat rahanluontijärjestelmästä tekevät talousviisaiden puheesta kansan korvissa munkkilatinaa, joten suosittelen itse kutakin perehtymään asiaan. Linkki aiheesta kirjoituksen lopussa.

Rahan luovat yksityiset pankit myöntämällä lainoja, joista ne laskuttavat korkoa. Lähes kaikki raha on siis olemassa siitä syystä, että joku on jossain ottanut velkaa. Rahan luontijärjestelmä on siis velkaperusteinen. Yksityiset pankit luovat rahaa ja laskuttavat korkoa tehdäkseen omistajilleen voittoa. Seuraavassa lyhyt video siitä, mitä raha on (tekstityksen suomeksi saa videon alapalkin ikonista):

Mielestäni rahan luontijärjestelmän velkaperusteisuus tulisi katkaista. Siis siirtyä 100% reservivaatimukseen, että pankit todella lainaisivat vain sitä rahaa, joka niihin on talletettu. Viime vuodet ovat osoittaneet, etteivät pankit kykene kantamaan rahanluontiin liittyvää vastuutaan. Niiden intresseissä on luoda jatkuvasti lisää velkaa, koska niiden liiketoiminta perustuu korkotuloihin. Velkarahajärjestelmä on epävakaa. Pankkien ei voida antaa kaatua, koska niiden kaatuessa häviää rahaa kierrosta, jolloin niitä tuetaan kansalaisten kustannuksella. Oravanpyörä on loputon.

On tärkeää ymmärtää, että epävakaata velkarahajärjestelmää vastaan ei kuitenkaan ole viisasta kapinoida pyrkimällä velkaantumisen taittamiseen, sillä nykytilanteessa leikkauspolitiikka vain syventää ahdinkoa. Päinvastoin, leikkaaminen ja säästäminen tukee velkarahajärjestelmää. Uutta rahaa talouden elvyttämiseksi on saatavilla vain velanoton kautta ja juuri nyt velkaa tarjotaan meille negatiivisella korolla.

Pidemmällä tähtäimellä tarvitsemme rahareformin. Rahan luontioikeus tulisi siirtää yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun. Velkaperusteisuus rahanluonnista pitäisi poistaa ja sen sijaan luoda rahaa velattomasti esimerkiksi julkisen kulutuksen tai kansalaisten perustulon kautta. Olisi siirryttävä talousoligarkiasta kohti talousdemokratiaa, jossa talous- ja rahavalta siirretään takaisin demokraattisen päätöksenteon piiriin.

Rahareformi edistäisi tasa-arvoa, kun rahaa luotaisiin kaikkien tarpeiden tyydyttämiseksi, eikä vain yksityisten pankkien voitontavoitteluun. Julkisten investointien rahoittaminen olisi huomattavasti helpompaa. Ostovoima lisääntyisi velkarahan osuuden vähentyessä ja vakaampi talous ja pienemmät korkomenot tukisivat yrittäjyyttä.

Rahan luontimekanismeista, talousdemokratiasta ja rahareformista voi lukea lisää Talousdemokratia.fi -sivustolla.

7 kommenttia artikkeliin “Talousoligarkiasta talousdemokratiaan?”
  1. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Jep, raha on juuri tuosta syystä kiinnostava juttu. Raha on kuin ihmissuhde, joka on voi hyvin niin kauan kuin voi luottaa toiseen. Luottamuksen kadotessa tai suhteen muuten päättyessä se katoaa. Globaalissa taloudessa en itse usko muunlaiseen rahaan. Mutta, jotta tuon kanssa tultaisiin toimeen, meillä on vielä aika paljon harjoiteltavaa. Rahasysteemin muuttamisen sijaan huutaisin mieluummin eettistä heräämistä, jonka uskon olevan meille ihmisille helpompi rasti. Raha näyttää monille olevan jumalaista matematiikkaa. Kun rahan tajutaan olevan matikan sijaan etiikkaa homma näyttää toiselta. Mutta siihen on matkaa, ehkä liikaa?

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Kimmo,

    sinun kannattaa jatkaa rahan olemuksen opiskelua. Tuo ”kaikki raha on velkaa” -höpötys vie yhtä varmasti harhaan kuin ”fractional reserve” -ajattelu.

    Rahaa on kahdenlaista. Sinä puhut tuossa pohjakirjoituksessa vähittäispankkirahasta, eli asiakkaiden tilirahasta. Sitä voidaan toki luoda mielin määrin perustamalla velkasuhteita, mutta sillä ei tee mitään ilman keskuspankkirahaa. Finanssikriisejä ei olisi ilman tätä merkittävää eri rahojen eroa.

    Kun otat pankista esim. 100.000 € lainan vaikka asuntoa varten, pankille syntyy saatava (laina taseen vastaaviin) ja velka (tililläsi olevat 100.000 €). Sinun tililläsi olevat ”lainarahasi” ovat pankin vastattavissa, ne eivät ole ”oikeaa” rahaa. No, pankki ansaitsee ekat roponsa ottamalla lainasta päältä esim. 300 – 500 € järjestelypalkkion. Tuo palkkio menee pankin myyntituottoihin, eli myös vastattaviin. Oikeaa rahaa sekään ei vielä ole.

    Pankin hikisempi duuni alkaa siinä vaiheessa, kun maksat jollekulle tuon 100.000 €. Kas kun siinä vaiheessa pankilla pitää olla omalla keskuspankkitilillään (taseen vastaavissa) oikeaa rahaa tuo 100.000 €, jotta se voi siirtää summan pankkien välisessä, keskuspankin kautta tapahtuvassa maksujen selvitysjärjestelmässä vastaanottajalle. Todellisuudessa lähtevät ja tulevat summat netotetaan, mutta jos pankista lähtevät maksut ovat enemmän kuin pankkiin saapuvat maksut, tuo erotus pankin on hankittava jostakin ihan oikeaa keskuspankkirahaa. Esimerkiksi talletuksina, eri pituisina lainoina, pankkien välisenä lyhytaikaisena luototuksena tai viime kädessä keskuspankin luottona.

    Velalla luodun vähittäispankkirahan eräs ominaisuus on, että se tosiaankin häviää sitä mukaa kuin velka maksetaan takaisin. Samasta syystä pankin lainasta saamat korko- ja muut tuotot muuttuvat keskuspankkirahaksi vasta, kun lainan pääoma on maksettu. Eli pankki saa kyllä matkan varrella taseeseensa tuottoja vastattavaa -puolelle, mutta ei keskuspankkirahaa vastaavaa -puolelle.

    Vähittäispankit eivät ole taloudessa yksin ne vastuuttomat rahan luojat, sillä ilman keskuspankin luomaa likviditeettiä (keskuspankkirahaa) vähittäispankkien lainanannolle tulisi äkillinen ja sotkuinen loppu. Eli päinvastoin kuin keskuspankit koettavat pyhimysrengas päänsä päällä väittää, ettei niillä ole rahamäärän kasvun kanssa mitään tekemistä, niillä on keskeinen rooli rahan luomisessa.

    Euroopassa tärkeä rahan luomisen mekanismi on Target 2 -järjestelmä, joka mahdollistaa kätevästi keskuspankkirahoitteisen eri euromaiden välisen kauppa- ja maksutaseiden epätasapainon.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Kiitos Kari syventävästä kommentista. Vakaa aikomukseni onkin jatkaa opiskelua. Noin syvälle ei ollut tarkoitukseni edes mennä. 🙂

      Jos ollaan tarkkoja, kirjoitin, että ”lähes kaikki raha on velkaa”. Seuraavan tiedonmurusen löysin nopealla googlauksella:
      ”Nykyään yli 90 % rahasta on pankkien luomaa rahaa eli pankkitalletuksia ja loput alle 10 % keskuspankin luomaa rahaa eli käteistä ja keskuspankkireservejä (EKP:n kuukausikatsaus, marraskuu 2014, s. S12-S13).”

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Kimmo, kannattaa mennä aika syvälle jos aikoo käydä etäisestikään merkityksellistä saati älyllistä keskustelua aiheesta.

        Näet, puheet velkaelvytyksestä ja vaikkapa siitä, etteivät pankit lainaa talletuksia eikä niillä siten ole merkitystä, asettuvat aivan eri valoon kun ymmärtää miten täysin keskeisessä roolissa keskuspankkiraha ja sen kiertonopeus on, vaikka sitä olisikin vain alle 10 % kaikesta rahasta.

  3. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Tässä vielä Suomen pankin tietopaketti rahasta lukioille ja yläkouluille:
    http://www.euro.fi/fi/lukiot-ja-ammattiopistot/mita-raha-on/raha-on-velkaa/

  4. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Raha on tiivistettyä työtä! Jos ei ole työtä, ei ole rahaakaan.

    Eli jotakuinkin tankero-englanniksi sanoen:
    Nou mani, nou hani. Nou hani, nou laki. Nou laki,nou faki!

  5. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Nou vork,. nou mani. Nou mani, nou hani. Nou hani, nou laki. Nou laki, nou faki!

    Ei työtä, ei rahaa, ei rahaa, ei rakasta, ei rakasta ei käy flaxi, ja kun kansalaiset ei saa, niin ei synnylapsia jotka jatkavat työntekoa.
    Ainoastaan homoille on odotettavissa valoisa tulevaisuus, pääsevät naimisiin oikein avioliittoon, jopa kohta kirkoissakin ja voivat adoptoida tai jopa tehdä omia lapsia joista kasvaa uusi sukupolvi jatkamaan isien tai äitien idealogiikkaa…

    Voi meitä me köyhät heterot, minne me joudamme….kaatopaikallekko?

Jätä kommentti

css.php