Vaalikoneeseen kadonnut

Sosiaalisessa mediassa kansanedustajaehdokkaat näyttävät olevan niin hukassa, että etsivät itseään vaalikoneista. Siitäpä tulikin mieleen Apulannan hieno biisi Koneeseen kadonnut. Tässä siitä vähän huumoriversiointia:

Vaalikoneeseen kadonnutta ei voi takaisin saada

Kulutettu, käytetty, ruokkimaan markkinaa

Luotettu ehkä liikaa siihen, että joku korjaa

Suomen, minkä vuoksi nähtiin niin kovin paljon vaivaa

Että harvoille saatiin, se mikä kaikille tarkoitettiin

Suomi kuolee istumalla, munattomana jakkaralla

eduskunnan, mikä kestää? hei, kyllähän sen tietää

Kansa maksaa ja kuinka paljon? Siitä kysymys enää tässä kai on,

kun on saavuttu siihen pisteeseen, ettei millään ole arvoo

Maailman pisimmät tolpat, niiden hilloihin jää kiinni

taksi kantaa loppuun asti, vaikka Hakkaraisen saunaan

Millainen selkäranka, jota ei löydetty koskaan?

Olen kuullut paljon siitä, mutta en omasta syystäni

Voi niin pitkälle jaksaa, kun itseänsä kusettaa.

Suomi kuolee istumalla, munattomana jakkaralla

eduskunnan, mikä kestää? Ei, sitä ei voi tietää

Kansa maksaa ja kuinka paljon? Siitä kysymys enää tässä kai on,

kun on saavuttu siihen pisteeseen, ettei millään ole arvoo

Moni heistä jo kohta on

Pudonnut, omatunnoton

Katuva, taksikortiton

Enemmän kuin harmiton

Paskapuhe on mahdoton

ehkä perä on aukoton?

yhtälö ehkä mahdoton

Kansan päätös on armoton

Kansan päätös on armoton

Kansan päätös on armoton

Kansan päätös on armoton

Kansan päätös on armoton

Velka hoituu maksamalla, sopeutumiseläkkeellä.

Miten kauan sitä kestää? Ei, sitä ei voi tietää.

Kansa maksaa ja kuinka paljon? Siitä kysymys enää tässä kai on,

kun on saavuttu siihen pisteeseen ettei millään ole arvoo.

Suomi kuolee euron alla, Natoon liittoutumalla

Vaan miten kauan sitä kestää? Ei, sitä ei voi tietää.

Jätä kommentti

css.php